"Ei kirkkoa pelkillä lipereillä voi johtaa"
EMBA-alumnimme kirkkoherra Kirsi Hämäläinen kertoo mikä sai hänet opiskelemaan, kuinka hänen uransa on opintojen jälkeen edennyt ja mitä hän ajattelee kirkon johtamisesta ja tulevaisuudesta.
Mikä oli työtehtäväsi EMBA-opiskelujen alkaessa ja mitä teet nyt?
EMBA-opintojen alkaessa toimin Kotkan seurakunnan kappalaisena. Siinä tehtävässä olin 13 vuotta. Nyt olen Elimäen seurakunnan kirkkoherra. Elimäen seurakunnassa on 6000 jäsentä, se edustaa tyypillistä keskikokoista seurakuntaa. Oikeastaan oivalsin vielä Kotkassa ollessa, että en voi johtaa, ellei ole johdettavia. Aloin hakea esimiehen paikkoja. Kahta hyvää paikkaa hain, niihin en päässyt, mutta sitten Elimäen kirkkoherran virka tuli avoimeksi ja suorastaan kutsui minut hakemaan. Sen jälkeen koko elämäni kuvio on muuttunut - olen muuttanut tyttäreni kanssa tänne asumaan ja olen saanut kirkkoherran työn lisäksi piispaltamme kaksi sivutoimista virkatehtävää hoidettavakseni.
Vuoden 2018 alusta olen toiminut lääninrovastina eli alueen yhdyshenkilönä piispaan päin. Tämä tehtävä antaa myös mahdollisuuksia erilaiseen alueelliseen yhteistyöhön. Syyskuusta 2018 aloitin tuomiokapitulin asessorina eli osallistun hiippakunnan toimielimen päätöksentekoon. Lisäksi minut kutsuttiin kouluttamaan Kirkon koulutuskeskukseen johtamisen kurssille, jossa hahmottelemme kirkon johtamisen uutta tapaa.
Elimäen kirkko - since 1638
Nykyiset tehtäväsi ovat mitä suuremmissa määrin siis johtamista?
Harvemmin kirkossa ajatellaan sitä johtamisena, mutta kyllä se sitä on. Kirkkoherra johtaa seurakuntaa. Luonteeltaan se on palvelevaa johtamista, ja puhutaan myös ns. paimenjohtamisesta, joka korostuu erityisesti kriisitilanteissa, joissa kirkkoherra antaa tukea ja läsnäolollaan tuo turvaa.
Kirkkoherran tehtävä pitää sisällään myös työyhteisön esimiestehtävän ja alueellisen johtamisen - asioita pitää katsoa laajemmin, esim. toimintaympäristön muutosta, jäsenten odotuksia ja kirkkoon kuulumiseen vaikuttavia syitä.
Mikä sai sinut aloittamaan opiskelun Jyväskylän yliopiston EMBA-ohjelmassa?
Muistan, että ensimmäisen kerran jo vuonna 2000 kiinnostuin Jyväskylän MBA-ohjelmasta ja etsin koulutuksen tiedot. Mutta vasta vuonna 2011 hain ohjelmaan. Olin tuolloin ollut esimiehenä yli kaksi vuotta määräaikaisesti - en kuitenkaan ollut saanut siihen mitään koulutusta. Olin työssäni kriittinen ja halusin kehittyä ja kehittää, mutta minulla ei ollut mitään kanavaa vaikuttaa. Kun purin siinä kokemaani turhautumista ja pettymystä, eräs kollegani ehdotti opintojen jatkamista. Valmistuin EMBA-ohjelmasta vuonna 2014 ja sen jälkeen olen kouluttautunut vielä työyhteisökonsultiksi.
Kuten alussa kerroit, oikeastaan kaikki elämässäsi on muuttunut opintojen jälkeen. Mitkä EMBA-opintojen opit erityisesti ovat hyödyttäneet sinua näissä muutoksissa ja uusissa työtehtävissä?
Johtamisen Psykodynamiikan ja Yhteisödynamiikan kurssit ovat erityisesti jääneet mieleeni, kävin ne ensimmäisenä ja koin ne senkin takia erityisinä, että niissä sai olla ihan oma itsensä ilman organisaatiotaustaa. Sain näistä kursseista heti lisää työkaluja työnohjaajana toimimiseen, johon olin kouluttautunut jo aiemmin.
Ryhmäkäyttäytymisen ja -dynamiikan lainalaisuuksien ymmärrys auttoi minua jo silloisessa kappalaisen työssäni. En enää ollut niin turhautunut ja kiukkuinen. Aloin nähdä kehittämismahdollisuuksia, ja uskalsin avata suuni.
Johtaminen on viestimistä ja tekoja
Ymmärrys siitä, että johtaminen on vaivannäköä. Että johtaminen on viestimistä ja tekoja, ei passiivista ’antaa ajan hoitaa’ meininkiä. Työskentelystä toisten eri alan johtajien kanssa sain itseluottamusta ja uskoa omaan osaamiseeni. Tämä näkyy siten, että otan kehittämisasioita esille ja uskallamme tehdä kokeiluja – kaikki ei aina onnistu heti, mutta aina pitää yrittää, muutoin mikään ei muutu. Johtaminen on tehtävän palveluksessa olemista, ei statuksella istumista. Huomasin että pelkillä lipereillä ei voi johtaa.
Menestyksen Strategiat-kurssilla strategiatyön ja -prosessin opit olivat todella tärkeitä ja havahduttivat siihen, että teimme strategiaa seurakunnissa vielä melko harrastelijamaisesti. Koulutuksen osallistujat edustivat useaa eri toimialaa ja työskentelystä heidän kanssaan ymmärsin sen, että johtamisen haasteet ja strategiakysymykset ovat samoja kaikilla aloilla ja johtaminen on työkalu näiden asioiden edesauttamiseen. Jotta kirkko uudistuisi ja pysyisi ajassa, tulisi organisaation olla ketterä, matalahierarkkinen ja olla vahvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja ulkopuolelle.
Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -kurssi puolestaan havahdutti siihen, kuinka tärkeää on tarkastella koko ajan toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. On tarkkailtava koko ajan varhaisia signaaleja. Uudet asiat huomataan kirkossa usein yli 10 vuoden viiveellä. Tässä näen verkostoitumisen hyvin tärkeänä ja on uskallettava luoda verkostoja myös oman tontin ulkopuolelle. On tärkeää pysyä paljon juuri siinä rajapinnalla, nähdä oman organisaation tehtävä suhteessa toisiin toimijoihin.
Minkälaisia onnistumisen hetkiä olet kokenut työyhteisön esimiestehtävässäsi?
Olen kokenut onnistumisena sen, että esimiehenä olen kehityskeskusteluissa ja tiimissä voinut vaikuttaa asioiden selkeytymiseen ja työntekijöiden voimaantumiseen.
Pyrin jatkuvasti kehittymään esimiehenä. Olen jo kolmena keväänä pyytänyt palautetta esimiestyöstäni ja olen saanut sitä ryhmältä suoraan. Koen sen esimiestehtävässä luottamuksena. Olen myös avannut oman 360-johtamiskartoitukseni koko henkilöstölle. Mielestäni näin pitäisi aina tehdä. Jos sitä ei käy läpi muiden kanssa, niin tuskin käy itsekseenkään ja näin johtajana kehittyminen ei etene. Lääninrovastin tehtävässä voin myös tukea toisia esimiehiä.
Onnistumisen hetkiä esimiehenä olen kokenut esim. silloin, kun eräs työtoveri sanoi palautteena, että hän koki meidän olevan oikea tiimi, jossa jokainen voi sanoa oman mielipiteensä ja kuuntelemme toisiamme.
Mitä osaamista mielestäsi kirkko erityisesti tänä päivänä ja tulevaisuudessa tarvitsee?
Digitalisoituminen muuttaa sekä käyttäytymistä että odotuksia - meidänkin on vastattava siihen. Viestintään on monia eri kanavia. Kirkossa voidaan käyttää esimerkiksi isoja näyttöjä, joilla kirkkotilaisuuksia täydennetään video- ja kuvamateriaalilla. Meillä esim. jumalanpalvelukset on viety youtubeen ja sitä kautta niitä seurataan melkein yhtä paljon kuin kirkossa paikan päälläkin. Jotta voi tehdä uusia avauksia, pitää käydä muualla ja ottaa oppia myös muilta aloilta.
Oma lukunsa on tehdä työtä enemmän yhteistä tavoitetta varten, joustavasti, ei vain oman ammattiosaamisen kapealla alalla. Seurakunnan työntekijät ja johtajat joutuvat ottamaan uuden roolin coacheina. Meidän pitää osata kuunnella ihmisten elämän kysymyksiä, mitä he tarvitsevat. Vanhat hyvät jutut jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset (kasteet, häät, hautajaiset…) ovat yhtä tärkeitä tänäpäivänä kuin ennenkin.
Mutta on tullut uusia tilanteita, joissa voisimme olla ihmisten tukena ja apuna, jos vain osaamme kuunnella ihmisiä enemmän. Tarvetta on paljon - ihmiset ovat yhä enemmän yksin, naapuruutta ei enää ole tukena ja ihmiset kuormittuvat työssään. Myös henkisyyden kasvu on megatrendi.
Omaa toimintaa pitäisi jatkuvasti kyseenalaistaa, mitään ei pidä pitää itsestään selvänä. Kirkon pitäisikin jatkuvasti pyytää palautetta ja hyödyntää sitä kehittämiseen. Kirkossa ajankäyttö, kokouskäytännöt ja tulosvastuu ovat vasta tulossa. Täytyy uskaltaa asettaa tavoitteita ja myös viedä toimintaa niitä kohti. Siihen liittyy työn jatkuva arviointi sekä rohkeus pyytää ja antaa palautetta.
Eikös sitä kutsuta johtamiseksi?
Mitä vinkkejä haluat sanoa EMBA-opintoja harkitsevalle/aloittelevalle
- Selvitä tarkkaan mitkä kurssit sopivat tarpeeseesi parhaiten, jotta saat mahdollisimman paljon irti opinnoista.
- Keskustele työnantajasi kanssa mahdollistavatko opinnot sinulle uutta meriittiä ja tehtäviä.
- Aloita ”retki” reippaasti – ei kukaan meistä tiedä mihin se johtaa.
- Vaikka maksaisit itse, se kannattaa, koska opinnot avaavat aivan uusia mahdollisuuksia. Minä maksoin itse, enkä ole katunut tätä panostusta päivääkään!
Kiitos Kirsi - Menestystä johtamistyöhön!
Kirsiä haastatteli koulutuspäällikkö Sirpa Koponen, sirpa.koponen(at)jyu.fi, +358 40 836 8841.