Missä sinun kannattaisi kehittyä seuraavaksi? Kokeneelle johtajalle vastaus ei välttämättä ole itsestään selvä. Sen löytämisessä voi auttaa hieman yllättävä ajatuskoe: kuvittele jääväsi hopealle.
Saan usein puhua EMBA-opintojaan aloittaville johtajille. Asetelma on kiinnostava. He tulevat opiskelemaan uutta, mutta tuovat samalla mukanaan vuosien kokemuksen, vahvaa osaamista ja omassa työssä koeteltua näkemystä. Moni tuntee oman tehtävänsä ja toimintaympäristönsä poikkeuksellisen hyvin. Usein jopa väitän, että moni on omassa työssään, omissa olosuhteissaan maailman paras.
Mitä tällaisen osaajan kannattaisi oppia seuraavaksi? Kaikkea voi kehittää, mutta kaikki kehittäminen ei ole yhtä tärkeää.
Seuraava ajatuskoe voi auttaa löytämään oppimiselle suunnan.
Kuka jättäisi sinut hopealle?
Aloita organisaatiosi menestyksestä. Sinua todennäköisesti arvioidaan monilla tavoitteilla ja mittareilla. Tässä harjoituksessa mennään vielä syvemmälle ja edetään oman harkintasi äärelle: mitä organisaatiosi onnistuminen pitkällä aikavälillä mielestäsi edellyttää? Miten sinä voit omassa tehtävässäsi parhaiten vahvistaa sitä?
Kuvittele sitten paikallesi henkilö, joka onnistuisi tässä vielä sinua paremmin. Hän toimii samoissa olosuhteissa, samoilla resursseilla ja samoilla valtuuksilla kuin sinä.
Millainen tämä henkilö olisi? Ennen kaikkea: mitä hän tekisi toisin? Mikäli tällaista henkilöä ei hevin löydy ihmisten joukosta, niin anna mielikuvituksesi lentää ja silloin avautuu mahdollisuus kuvitella ihan erityinen tekijä
Missä johtamisen lajissa hän jättäisi sinut hopealle? Tunnistaisiko hän olennaisen aikaisemmin? Tekisikö hän vaikean valinnan, jota sinä olet lykännyt? Kuuntelisiko hän tarkemmin, haastaisiko rohkeammin vai saisiko hän ihmiset toimimaan paremmin yhdessä?
Kysymystä voi myös pohtia EMBA-opintojemme neljän keskeisen tavoitteen kautta:
1. tiedollisen osaamisen
2. muutoksen johtamisen
3. itsetuntemuksen ja
4. verkostojen näkökulmista
Olisiko hänellä tietoa, ymmärrystä tai viitekehyksiä, joiden avulla hän näkisi tilanteessa jotakin sinulta huomaamatta jäävää? Osaisiko hän viedä taitavammin muutoksen käytäntöön ja saada ihmiset rakentamaan sitä yhdessä? Tuntisiko hän paremmin omat vahvuutensa, oletuksensa ja toimintatapansa sekä niiden vaikutukset muihin? Tai olisiko hän rakentanut verkostoja, joiden ansiosta hän saisi uusia näkökulmia, apua ja yhteistyökumppaneita yhteisten tavoitteiden edistämiseen?
Johtamisen lajeja taitaa olla enemmän kuin kymmenottelussa.
Etsi ratkaiseva ero
Kuvitteellisen kilpailijan ei tarvitse olla kaikessa täydellinen. Riittää, että tunnistat yhden tai kaksi asiaa, joissa hänen toimintansa auttaisi organisaatiotasi onnistumaan paremmin.
Pyri tekemään ero näkyväksi käytännön tekoina. ”Hän olisi strategisempi” jää vielä yleiselle tasolle. ”Hän lopettaisi kaksi vähämerkityksistä hanketta ja vapauttaisi aikaa tärkeimmän muutoksen toteuttamiseen” kertoo jo paljon enemmän.
Tai ehkä hän huomaisi, ettei hänen tarvitse itse tietää eniten. Hän osaisi tuoda muiden osaamisen mukaan päätöksiin ja rakentaa edellytyksiä heidän onnistumiselleen.
Mitä sellaista hän siis tekisi, jonka sinäkin voisit oppia?
Kaikki erot eivät ole yhtä merkityksellisiä. Kysy siksi vielä – jos kehittäisin tätä puolta toiminnassani, mikä muuttuisi organisaatiossani paremmaksi? Miksi juuri sillä olisi merkitystä?
Hopeasijasta oppimistavoitteeksi
Tässä ajatuskokeessa hopealle jääminen voi olla arvokas löytö. Olet tunnistanut mahdollisuuden vahvistaa omaa toimintaasi asiassa, jolla on merkitystä.
Seuraava askel on tehdä löydöstä selkeä oppimistavoite. Mitä haluat oppia? Millaista tietoa, keskustelua tai palautetta tarvitset? Mitä voisit kokeilla jo seuraavassa kokouksessa, päätöksessä tai kohtaamisessa?
Omaa arviota kannattaa myös koetella. Voisit kysyä luotetulta kollegalta tai pätevältä verkostosi toimijalta: ”Ajattelen, että voisin auttaa meitä onnistumaan paremmin kehittämällä tätä puolta toiminnassani. Näetkö sinä saman asian?”
Harjoituksen tarkoituksena on löytää suunta kehittymiselle. Kaikissa lajeissa ei tarvitse voittaa, eikä organisaation menestys ole missään nimessä yhden ihmisen varassa. Monelle osaamisen kehittäminen on varmaan juuri oman yhteistyöverkoston laajentamista ja vuorovaikutussuhteitten syventämistä niin oman organisaation sisällä kuin laajemminkin.
Johtajalle itsetuntemus on tärkeää. ”Tunne itsesi” on johtamisen ydintä: omien vahvuuksien, oletusten ja toimintatapojen sekä niiden vaikutusten ymmärtämistä. Kokemus auttaa onnistumaan, mutta voi myös sitoa tuttuihin ratkaisuihin organisaation tarpeiden muuttuessa.
Hopealle jäämisen ajatuskoe yhdistää oman toiminnan tarkastelun siihen, mitä organisaatio juuri nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee. Kysymys ”Millainen johtaja olen?” saa rinnalleen kysymyksen: ”Mitä minun kannattaa oppia, jotta voisin auttaa muita ja koko organisaatiota onnistumaan paremmin?”
EMBA-opinnoissakin arvokas lähtökohta on tunnistaa kysymys, johon haluaa löytää paremman vastauksen. Silloin uutta tietoa, keskusteluja ja muiden kokemuksia voi peilata omaan työhön ja viedä opittua käytäntöön.
Missä lajissa sinä jäisit hopealle – ja mitä voisit sen ansiosta oppia?
Ari Manninen
Johtaja
+358 40 586 8887
ari.manninen(at)jyu.fi
https://www.linkedin.com/in/arimanninen/
