korruptio ja erilaiset väärinkäytökset. Metoo-kampanjakin
liittyy vallan väärinkäyttämiseen.
Huono johtaminen lisää työntekijöiden
poissaoloja, vaihtuvuutta ja vähentää tehokkuutta. Näiden kustannusvaikutusten
on arvioitu olevan amerikkalaisissa organisaatioissa vuositasolla n. 24
miljardia. Maailman poliittinen johtaminen on tempoilevaa ja linjatonta mikä aiheuttaa
huolta ja pelkoa. Ja Suomeenkin
on rantautunut uusi termi vatulointi…
Kyllä johtamisesta pitää siis olla huolissaan.
eivät kiinnosta oikeanlaisia henkilöitä? Miksi johtaminen ei motivoi? Mikä
johtamisessa pelottaa?
Tutkimusten mukaan nuoremmat sukupolvet eivät enää ole
kiinnostuneita aiempien sukupolvien tapaan johtamisesta. He eivät halua antaa
kaikkea aikaansa työlle, vaan pitävät yhtä tärkeinä myös muita elämänalueita.
He ovat vähemmän sitoutuneita ja heille tärkeää on tehdä työtä samanmielisten
kanssa yhdessä. Nyt tarvittaisiin uusia nuoria johtajia, joilla on
digiosaamista, mutta heitä eivät johtotehtävät kiinnosta.
Myös sukupuolten välillä on eroja, naiset ovat vähemmän
kiinnostuneita johtamistehtävistä kuin miehet. Heille annetaan siihen ehkä
vähemmän mahdollisuuksiakin (lasikattoilmiö), mutta he myös miehiä tarkemmin
punnitsevat johtotehtävän tuomia negatiivisia vaikutuksia. Tutkimus osoittaa
kuitenkin, että naisjohtajien määrällä on suora yhteys
tuottavuuden paranemiseen.
Jyväskylän yliopistossa vieraillut prof. Zeynep Aycan on pyrkinyt tutkimuksessaan
selvittämään mitkä ovat niitä johtamiseen liittyviä huolenaiheita, jotka
estävät johtotehtäviin hakeutumista.
Prof. Aycanin mukaan henkilö itse pystyttää
itselleen ikään kuin ylitsepääsemättömän seinän, koska hän on liikaa huolissaan
mahdollisista johtamiseen liittyvistä negatiivisista seuraamuksista. Tällaisia
huolia ovat mm. huoli mahdollisista epäonnistumisista tehtävässä, huoli työn ja
perheen yhteensovittamisesta ja huoli harmista, jonka mahdollisesti joutuu
aiheuttamaan muille.
Usein väärä henkilö valikoituu johtajaksi, koska johtajaksi
sopivampi henkilö jättäytyy taka-alalle, eikä edes välttämättä halua
johtajaksi. Juuri näitä oikeita henkilöitä tulisi rohkaista ja kannustaa
johtajiksi. Oikeiden ehdokkaiden puuttumisesta
aiheutuvat kustannukset voivat olla organisaatioille hyvin korkeat (ks. Schyns&Schilling 2013).
Syinä haluttomuuteen
siirtyä johtotehtäviin on mm. tyytyväisyys nykyiseen tehtävään, ei haluta tehdä
pidempää päivää, vaadittava tutkinto puuttuu tai epäillään omaa kyvykkyyttä. ”Ollakseen hyvä johtaja, täytyy
johtamistehtävän jonkin verran huolettaakin. Se ei kuitenkaan saa huolettaa
liian paljon eikä toisaalta liian vähänkään”, prof. Aycan painottaa.
Johtamiskoulutus on yksi vaihtoehto vähentää johtotehtäviin
liittyviä huolenaiheita. Tämä käy ilmi myös EMBA-ohjelmastamme valmistuneille tehdystä
vaikuttavuuskyselystä, jossa vastaajat kertoivat erityisesti itsetuntemuksen,
itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihin kasvaneen opintojen aikana. Tällöin myös uskallus ottaa vastaan ja
hakeutua johtotehtäviin selkeästi kasvaa.
esitysmateriaali ja haastattelu 15.2.2018, EMBA asiakas-ja alumnitilaisuus,
Helsinki
Schyns & Schilling 2013. How bad are the effects of bad leaders? Ameta-analysis of destructive leadership and its outcomes
Kuva 1: Javi_indy / Freepik>freepik.com
Sirpa Koponen
Koulutuspäällikkö
+358 40 836 8841
sirpa.koponen(at)jyu.fi
https://www.linkedin.com/in/sirpakoponen1/
