Tein nettimatkan ympäri maailmaa. Kävin vilkaisemassa mitä
maailman parhaille EMBA-ohjelmille kuuluu eri puolilla rakasta palloamme.
Kohteeksi valikoitui omien kokemusten ja nettihakujen perusteella 8 ehdottoman
kärkipään koulua.

Mainittakoon, että maailman viidestä väkirikkaimmista maasta
peräti neljän maan yksi kärkikouluista tuli mukaan tarkasteluun. Samalla mukana
on kouluja myös väkiluvultaan pienistä, mutta talouden ja johtamiskoulutuksen
näkökulmasta maailman kärkimaista.

Blogi ei perustu tiukkaan tai syvälliseen koulujen
nettisivujen analyysiin, vaan enemmänkin vaikutelmien hakemiseen tietystä
näkökulmasta. Ajattelin, että olisi yleisesti kiinnostavaa nähdä kuinka EMBA-huippukoulut ovat reagoineet maailman myllerrykseen. Nyt tietysti tilanne on
herkullinen tai ehkä ennemminkin karmea, koska myllerryksissä riittää, ja olisi
paljon vaihtoehtoja valita erilaisia myllerryksiä tarkastelun kohteeksi. 

Tätä
blogia varten valitsin sittenkin tuon hirmuisen COVID-19 epidemian. Kyseessä on
ennen näkemättömän raju myllerrys, joka on nopeasti iskenyt maailman joka
kolkkaan. Tuo myllerrys on myös muuttanut rajusti työelämää ja organisaatioiden
toimintaympäristöä. Kuinka tuo myllerrys siis näkyy maailman johtavien EMBA-koulujen nettisivuilla?

Maailman muutos –
EMBA-ohjelmien muutos

Ennen kuin menen siihen mitä vaikutelmia nettisivuilta
löysin, niin on mielenkiintoista miettiä kuinka rajusti EMBA-ohjelmien oikeastaan tulisi
muuttua maailman myllertäessä. Olisihan se vähän huono vaihtoehto, jos
koulutuksessa puhuttaisiin maailmasta, jota ei enää olisi olemassa.

Samalla on todettava, että koulutuksen ja maailman suhde on
monitahoinen kysymys, myös EMBA todellisuudessa. Kuinka meidän on esimerkiksi
ajateltava yritystieteen keskeisten oppiaineiden kuten vaikkapa strategian,
markkinoinnin, talouden, johtamisen ja maailman välinen suhde? Onko esimerkiksi
oppiaineiden tehtävä kertoa siitä mitä yritykset ja organisaatiot tekevät, vai
mitä niiden pitäisi tulevaisuutta varten tehdä?

Mikä tai kuka oikeastaan edustaa oppiainetta – mikä tai kuka
kertoo siitä mitä on strategia, markkinointi, talous ja johtaminen tänään?
Kaikkiin oppiaineisiin liittyy valtavasti kirjoja, guruja, kursseja ja
keskustelun kävijöitä eri tahoilta. Kenen gurun ajatukset kestävät aikaa ja
muutosta, kenen eivät niin hyvin? Mistä tiedetään missä oikein ollaan menossa
jonkin oppiaineen suhteen – puhuuko kyseinen oppiaine ja sen keskeiset
viitekehykset vielä tästä muuttuvasta ja ehkä myös tulevasta maailmasta ja
miltä osin se sen oivaltavasti ja pätevästi tekee?

EMBA todellisuudessa maailman ja oppiaineiden suhde saa
vielä erityisiä sävyjä, koska monet EMBA-opiskelijat elävät rajalla – tässä
kohtaa rajalla eläminen on erinomainen asia. Ensinnäkin EMBA-opiskelijoilla on
tyypillisesti koko ajan päällä oman organisaation kehittämisen haaste ja
mahdollisuus. Eli viitekehykset ovat testissä ja käytössä koko ajan. Tämä testi
paljastaa viitekehysten toimivuuden myös myrskyn keskellä. Toisaalta
viitekehykset ja oppiaineet harvoin tavoittavat yksittäisen organisaation tai
toimijan erityisen tilanteen, eikä niiden tarvitsekaan sitä tehdä.

Oppiaineella/viitekehyksillä ja EMBA-opiskelijalla on tietty työnjako – oppiaine/ viitekehys
virittää havainnoimaan, jäsentämään ja ymmärtämään ja EMBA- opiskelija soveltaa
yleistä omaan erityiseen ympäristöönsä. Mutta soveltamisen mahdollisuus vaatii,
että jakari (lue viitekehys) on myös tässä erityisessä COVID-19 maailmassa
toimiva.

Mitä nyt korostetaan

EMBA-koulujen nettisivujen tiivis katselmus ja vaikutelmien
hakeminen nosti esille joitakin teemoja, joita nyt näytetään erityisesti
korostettavan tämän maailmaa murjovan COVID-19 pandemian aikana.

Strategian osalta puhutaan siitä, kuinka COVID-19 asettaa
organisaatiot yhä nopeampien ja voimakkaampien muutosvoimien pyörteeseen.
Strategisessa ajattelussa korostetaan tulevaisuuden lukutaitoa, joka
nostetaan organisaation tärkeäksi kilpailukykytekijäksi. Kaikille tulevaisuus
on tuntematon, mutta kuka osaa sittenkin parhaiten ennakoida ja sen mukaan varautua
ja ripeästi toimia. Samalla korostetaan jatkuvan innovoimisen kykyä,
muutokseen on kyettävä vastaamaan uusiutumalla, innovoimalla.

Markkinoinnin puolella korostetaan mm kuluttajien
käyttäytymisen muutoksen valtavaa hyppyä COVID-19 kriisin takia. Muutos, joka
muuten olisi vaatinut vuosia, tapahtui nyt kuukausissa. Nopea muutos haastaa
varmasti organisaatiot jatkuvasti tutkimaan ja kehittämään
asiakasymmärrystään ja asiakasvuorovaikutuksen tapoja.

Talouden maailmassa laskentatoimen perustyökalut varmaankin
kestävät lähes kaikki myllerrykset. Mikäpä voisi muuttaa vaikkapa tulos-, tase-
tai rahoituslaskelmien peruslogiikkaa? Kuitenkin on aina ajankohtaista miettiä, kuinka niitä toivottavia ja
tavoiteltuja numeroita saadaan laskentatoimen apparaatin jauhettavaksi. Kuinka
toimitaan, jotta tuloja on pitkässä juoksussa riittävästi enemmän kuin menoja.

Tästä näkökulmasta COVID-19 näyttää nettisivuilla nostaneen
esille tarpeen toimia nopeasti ja ennakoivasti. Korostetaan nopean ja
ennakoivan toiminnan ennen näkemättömän suurta merkitystä. On pyrittävä
toimintakulttuuriin, jossa haasteisiin tartutaan mahdollisimman nopeasti ja
taitavasti. On luotava ajattelumalli, jossa on sankarillisempaa estää, rajata
ja hoitaa ongelma nopeasti sen sijaan, että toimeksi pistettäisiin myöhemmin,
jolloin suuren kohun ja ehkä myös asiaan kuuluvan sankariviitan päälle
pukemisen jälkeen taisteltaisiin näkyvästi ja samalla myös väistämättä tuntuvin
kustannuksin ajan kanssa suurentunutta ongelmaa vastaan.

EMBA-koulujen sivut kertovat, että COVID-19 pandemian
nähdään nostavan esille erityispainotuksia myös johtamisen näkökulmasta.
Yhdeksi haasteeksi nähdään oman ja organisaation oppimistarpeen
myöntäminen tässä myllerryksessä. 
Johtajan tehtäviin noustaan ja niissä pärjätään todetun ja myös itse
koetun pätevyyden ja osaamisen ansiosta. Kuitenkin COVID-19 tyyppinen, monia
asioita rajusti muuttava mullistus, vaatii jokaiselta vielä aikaisempaakin nöyremmän
oppimisotteen löytämistä ja omien tietojen rajallisuuden myöntämistä sekä halua
oppia uutta.

Koulujen nettisivuilla haastettiin myös sellaisen
organisaation kulttuurin luomiseen, jossa muutos pystyttäisiin näkemään oppimisen
paikkana. Nähtiin, että nyt on erityinen tarve luoda organisaatioita, joissa
epäonnistumisen pelko ei saa estää oppimista, innovointia ja uuden luontia.

Pohdintaa, mikä on nyt tärkeää

Nettimatka maailman huippu EMBA-koulujen sivuilla oli
ajatuksia herättävä kokemus. Nostan tähän loppuun muutaman ajatuksen siitä,
mikä näyttäisi noiden sivujen katsomisen kautta erikoisen tärkeältä juuri nyt
ja erityisesti EMBA-opintojen näkökulmasta.

Maapallo näyttää jatkavan radallaan. Vaikutelmaksi jäi, että
COVID-19 on ehkä yllättävänkin vähän myllertänyt koulujen toimintaa. Syitä
vaikutelmaan voi olla monia. Nettisivujen kautta näkyy vain ohut siivu
toiminnasta. Samalla on huomattava, että myllerrys on kestänyt vielä kohtuullisen
vähän aikaa toimintojen perusteellisen muuttamisen näkökulmasta. 

Ehkä on myös
niin, että monille EMBA-koulujen opiskelijoille on ollut sittenkin mahdollista
jatkaa toimintaa etäyhteyksien kautta ja ainoastaan kohtuullisesti muuttuneiden
olosuhteiden maailmassa. Ja voihan myös olla niin, että itse EMBA- koulut eivät
ole olleet niin ketteriä muuttumaan kuin tämä tilanne mahdollistaisi ja/tai
vaatisi.

EMBA-opiskelijan näkökulmasta tärkeää on varmaan se, että
avainluennoitsijat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa niin akateemisen
tutkimuksen kuin myös käytännön organisaatioiden kanssa. Tänä aikana koulutuksessa
esille nostettavien viitekehysten valinnassa ja muokkauksessa on oltava syvä
tuntuma kumpaankin maailmaan, tutkimukseen ja käytäntöön.

Varmaan myös EMBA-opiskelijoiden keskinäisen verkoston ja
vuorovaikutuksen merkitys kasvaa vain entisestään. On melkoinen
lisäarvo kuulla omalta EMBA-verkostolta suoraan kokemuksia ja näkemyksiä
monilta eri toimialoilta ja siitä, kuinka näissä erityisolosuhteissa pärjätään
kaikkein parhaiten.

Tiivistetysti sanottuna EMBA-huippukoulujen nettisivuilla
tänä COVID-19 aikana näyttävät korostuvan seuraavat teemat:

1. innovointiin ja uudenluontiin mahdollistavan ja kannustavan organisaatiokulttuurin luominen
2. nöyryys koko ajan oppia uutta myllerryksessä
3. muutoksista oppimisen kyky
4. arjen taitavan ja nopeasti asioihin puuttuvan työotteen sankaruuden tunnistaminen sekä esille nostaminen ja vahvistaminen
5. kyky toimia uudessa kellotaajuudessa, jossa asiat muuttuvatkin kuukausissa eikä vuosissa

Toivotan kaikkea hyvää ja parasta menestystä vuodelle 2021.