virkaanastujaisissa. Puhe on julkaistu niin&näin lehdessä 1/2003. Tämän blogin kannalta puheen ydin kohta on sivulla 9, jossa Esa Saarinen hahmottelee näkemystään soveltavasta filosofiasta seuraavasti:
tapahtumista vaan mitä tapahtuu todella – ihmisessä itsessään hänen
ajattelussaan ja tämän seurauksena hänen ympäristössään. Mitä mieltä on
filosofialla, joka ei liity siihen mitä tapahtuu kotona, työpaikoilla,
makuuhuoneessa, aamiaispöydässä lasten kanssa. Arjen filosofille ei mitään.”
mielenkiintoinen myös EMBA-opintojen
näkökulmasta, sillä EMBA-opinnoissa opiskelijan mukana oppimistapahtumissa on
myös hänen taustaorganisaationsa. Monia
asioita ajatellaan oman taustaorganisaation todellisuutta vasten ja
tyypillisesti eri kurssien viitekehyksiä testataan, koetellaan ja kehitetään
oman organisaation arkipäivässä. Voi hyvin kysyä: mitä mieltä on
yritystieteellä (EMBA-opintojen sisällöillä), jotka eivät liity siihen mitä
tapahtuu työpaikalla?
erityispiirre
Eron kirkastamiseksi kysymys kuuluu: kenelle soveltavan
filosofian opiskelu on mahdollista? Varmaankin kaikille, joilla on elämä
meneillään. EMBA-opintojen osalta asetelma on erilainen johtuen juuri siitä,
että EMBA-opinnoissa on aina kaksi osaa: asiat ja asioiden soveltamisympäristö.
Asiat ovat yritystieteen ja organisaatiotieteiden asioita, kuten strategiaa,
johtamista, markkinointia ja taloutta. Soveltamisympäristö on se paikka, jossa
EMBA-opiskelija toimii. Kesän kynnyksellä voisi käyttää lennokasta vertausta – EMBA opinnot ovat kuin tuutti: jäätelö (opintojen sisältö) ja tötterö (soveltamisen
ympäristö), molemmat tarvitaan.
EMBA:n erityispiirre
opintojen rakentamisen kannalta
On tärkeää, että emme sivuuta EMBA-opintojen
erityispiirrettä vain maininnalla, vaan todella paneudumme siihen mitä
soveltamisympäristön olennainen rooli EMBA-opintojen näkökulmasta tarkoittaa.
Mitä se tarkoittaa esimerkiksi yksittäisten kurssien ja erityisesti EMBA-päättötyön
näkökulmasta. Erinomaista virikettä tähän tarkasteluun tuo myös Sini
Juutin tuore väitöskirja: Current and Future Leadership Education in Finland. Monipuolisessa väitöskirjassa on paljon erinomaisia huomioita, mutta tämän blogin näkökulmasta tärkeää on
kontekstin korostaminen. Johtaminen tapahtuu jossakin kontekstissa, jota tässä
blogissa on kutsuttu soveltamisympäristöksi. Niinpä tärkeää on miettiä kuinka EMBA-koulutus vahvistaa kykyä toimia arkipäivän johtamisen ja organisaation kehittämisen tilanteissa.
Katson seuraavaksi asiaa kurssien ja EMBA-päättötyön
näkökulmasta ja erityisesti päättötyön näkökulmasta pyrin haastamaan niin meitä
koulutuksen rakentajia kuin myös EMBA-opiskelijoita vielä syvemmin miettimään
ja työstämään EMBA-opintojen erityisyyttä.
EMBA-kurssien
näkökulmasta kehitystyön täytyy tietysti olla koko ajan jatkuvaa ja täytyy koko
ajan miettiä pedagogisia tapoja yhä vahvemmin ottaa sovellusympäristöjä osaksi
opintoja ja toisaalta rakentaa oppimisen kokonaisuuksia, jotka ovat erityisen
vaikuttavia sovellusympäristön kehittämisen kannalta. EMBA-kursseilla on
oikeastaan aina haasteena muuttaa ja kehittää omaa organisaatiota ohjelmien viitekehyksien
kautta.
Erityistä kehitystyötä tässä suunnassa on tehty Avance-johtamiskoulutuksessa
mm. Asiakkuuksien
ja myynnin johtamisen ohjelmassa, jossa Kauppisen Jyrki on
entistä voimakkaammin ja laajemmin ottanut mukaan organisaation johtoa
kommentoimaan kurssin hankkeita. Johtajuus ja
yhteisödynamiikka kurssilla puolestaan koko idea on kehittyä yhä
taitavammaksi oman organisaation muutosten dynamiikan havainnoijaksi ja
muutosten tekijäksi. Tätä kurssia koko ajan kehittävät Markku Laajala ja Jyrki
Kauppinen. Samalla voidaan sanoa, että EMBA-opintojen erityispiirteiden
työstäminen yhä taitavammin osaksi kaikkien kurssien ydintä on sitä työsarkaa,
jota tehdään kaikilla EMBA-kursseilla.
EMBA-opinnoissa päättötyö on laaja kokonaisuus, jossa koko
EMBA-matkan oppeja ja myöskin omaa johtamis-, työ- ja elämänkokemusta
hyödynnetään oman organisaation strategisessa kehittämishankkeessa. Tämä on
tyypillisin päättötyön asetelma, josta on useita variaatioita. Päättötyön
tekemisen näkökulmasta EMBA-opinnot
tarjoavat taustaa ainakin kahdesta suunnasta.
Ensinnäkin eri kurssien luennot, viitekehykset, eri opintosuoritukset sekä keskustelut EMBA-opiskelijakollegoiden kanssa luovat uutta tiedollista perustaa omaan tutkimustyöhön. Toisaalta tärkeää on myös noteerata virikkeet, joiden kautta innostetaan ja haastetaan reflektoimaan omia johtamis-, työ- ja elämänkokemuksia. Parhaimmillaan syntyy kykyä entistä taitavammin sanoittaa ja tietää mitä on oppinut vuosien saatossa tietämään. Reflektoinnin kautta kehittyy taito käyttää oman kokemuksen kautta syntynyttä viisautta yhä taitavammin.
EMBA päättötyön ja
johtajan arkielämän metodologia
Tässä kohtaa haluan haastaa niin EMBA-opiskelijat kuin
koulutuksia rakentavat tahotkin vielä kerran miettimään EMBA-päättötöiden
erityistä metodologiaa. Koska päättötöissä ja koko EMBA-opinnoissa
sovellusympäristö on niin keskeisessä roolissa, niin sovellusympäristön
tutkimisen ja muuttamisen teema tulisi olla nimenomaisesti esille nostettuna
myös EMBA-päättötöissä.
kohde ja tavat lisätä vaikutusmahdollisuuksia keskeinen ajattelun ja toiminnan
kohde. Ilman aitoa vaikutusmahdollisuutta EMBA-opintojen toinen puoli,
sovellusympäristön kehittäminen ei pääse toteutumaan.
Tarkkasilmäisen pohdinnan tulisi liikkua mm. seuraavissa kysymyksissä, jotka pohjautuvat asetettuun tutkimustehtävään.
- Millainen organisaationi kyky muuttua tutkimustehtävän
suunnassa oikein on? - Millainen on organisaatiossani muutoksen ja
muuttamisen dynamiikka? Mitkä tekijät auttavat/estävät muutosta ja kehittymistä? - Mikä
on EMBA päättötyöni rooli strategisen muutoksen liikkeelle saamisessa ja/tai
vauhdittamisessa? - Mitä voin tehdä muutoksen saralla EMBA-päättötyön
aikana ja mistä asioista rakennan suunnitelman tulevaisuuteen? - Mihin tietoni näistä asioista perustuu ja kuinka
syvennän sekä lavennan omaa ymmärrystäni? - Kuinka vakuutan valitsemilleni tahoille, että
havaintoni ovat perusteltuja? - Kuinka perustelen valitsemilleni tahoille, että
valitsemani tutkimustehtävä on strategisesti keskeinen?
Samalla kun EMBA-päättötyö haastaa pohtimaan ja kehittämään
muuttamisen ja kehittämisen metodologiaa omassa toimintaympäristössä niin
samalla EMBA-opiskelija luo itselleen strategisen johtamisen ymmärtämistä, joka
on käytössä koko työelämän ajan.
Tämän blogin hengessä voi kysyä: mitä mieltä on johtamistyöllä, strategiaprosessilla tai muulla kehittämishankkeella, joka ei vie organisaation jatkuvaa kehittymistä eteenpäin? Arjen filosofille, arjen johtajalle, EMBA-opiskelijalle – ei mitään. Ratkaisevaa on mitä todella tapahtuu.
Ari Manninen
Johtaja
+358 40 586 8887
ari.manninen(at)jyu.fi
https://www.linkedin.com/in/arimanninen/
