Sote-uudistuksessa tarvitaan muutosjohtajuutta ja aikaa keskusteluun

Hyvinvointialueiden tehtävä on huolehtia alueensa väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Kestävyysvaje kuitenkin vaarantaa tätä tehtävää. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän hoitoa, henkilöstöpula pahenee, eikä rahaa ole riittävästi. Pienemmillä resursseilla olisi saatava siis enemmän aikaan. Jotta sote-palveluja voidaan jatkossakin tuottaa, tulisi tuottavuutta parantaa.

Arvopohjaisessa ja vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollossa palveluntuotantoa tarkastellaan potilaan saaman hyödyn näkökulmasta: mikä arvo hoidosta on potilaalle, kuinka potilaan hyvinvointi sen tuloksena paranee. Ei lasketa kuinka monta potilasta on hoidettu tunnissa, vaan onko saatu potilaan asiat kerralla kuntoon. Lisäksi on huomioitava kustannusvaikuttavuus – mikä on se panos-tuotossuhde, jolla potilas on saatu ”kuntoon”. Kun toimintaa kehitetään potilaslähtöisesti, säästyy resursseja ja työ on mielekkäämpää.

Nyt on aika ja paikka uudistaa rakenteet ja toimintamallit vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraatiota tarvitaan. Tarvitaan myös yhteensopivia tietojärjestelmiä ja tiedolla johtamista. Keskeistä on vahva ja toimiva yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä – yksinään ei kukaan selviä. Organisaatiotasolla painottuu yhä enemmän moniammatillisen tiimityöskentelyn merkitys, jokaisen henkilöstöryhmän työpanos on tärkeä. 

Terveydenhoitoalan ammattilaiset haluavat keskittyä potilaan hyvään hoitoon. Reaalimaailma ei kuitenkaan vastaa odotuksia. Sairaanhoitajan ja lääkärin työhön kuuluu paljon ylimääräistä tekemistä, mikä estää varsinaiseen ydintehtävään keskittymisen. Tämä voi olla yksi syy henkilöstön suureen vaihtuvuuteen. Rekrytointia pidetään kalleimpana vaiheena, mutta myös vaihtuvuus aiheuttaa tuottavuuden laskua.

Työnantajamaine saattaa kuulostaa pehmeältä asialta, mutta taustalla ovat kovat faktat. Jos maine on huono, ei ole pito- eikä vetovoimaa. Vaihtuvuuden aiheuttamat kustannukset olisi tuottavampaa käyttää työhyvinvoinnin, työolojen ja johtamiskulttuurin kehittämiseen. Uusilla alalle tulevilla työntekijöillä on erilaiset odotukset johtamiselle: he odottavat, että heidät otetaan mukaan työyhteisöön ja että he pääsevät osallistumaan alusta alkaen tasavertaisina ja arvostettuina ammattilaisina. Jotta saadaan uusia lääkäreitä ja hoitajia, on työnantajamaineen parantaminen tärkeää. Terveydenhuollon ammattilaiset vaihtavat kokemuksiaan mm. eri somekanavien kautta, tieto liikkuu nykypäivänä nopeasti laajalle joukolle.

Henkilöstöpula vaarantaa potilasturvallisuutta sekä altistaa työuupumukselle ja -tapaturmille, kun jäljelle jäävä henkilöstö joutuu tekemään entistä enemmän. Henkilöstön työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista tulisi huolehtia, jotta alalla on jatkossakin riittävästi osaavaa henkilöstöä takaamassa palvelutuotannon toimivuus.

Kohti uutta johtamiskulttuuria

JYU EMBA Terveydenhuollon johtaminen -ohjelman keskiössä ovat erityisesti hyvinvointialueisiin siirtyminen ja johtamistaitojen vahvistaminen murroksen keskellä sekä perehtyminen niihin tekijöihin ja keinoihin, joilla uudistetaan johtamiskulttuuria. 

Ohjelma syventää ja kehittää osallistujan strategista johtamisosaamista, antaa tietoa modernista johtajuudesta ja uusia työkaluja ihmisten johtamiseen sekä vahvistaa kykyä taloudellisen näkökulman huomioimiseen toiminnan kehittämisessä.

Osastonhoitajat, ylihoitajat, lääkärit, ylilääkärit, johtajat ja asiantuntijat sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta ovat samassa koulutuksessa, mikä luo pohjan menestyksekkäälle yhteistyölle ja antaa mahdollisuuden oppia toisilta.

Teksti: toimittaja Kati Halonen. Yhteistyössä Mediaplanetin kanssa.