Toimitusjohtajan korva

Olemmekohan sittenkään puhuneet tarpeeksi toimitusjohtajan korvasta?

Organisaatioiden menestys rakentuu päätöksille. Ylimmän johdon ratkaisut avaavat reittejä kasvuun, uudistumiseen ja parhaimmillaan pitkäjänteiseen menestykseen. Toisinaan ne vievät myös harhaan. Mutta miten nämä päätökset syntyvät? Siinä toimitusjohtajan, presidentin, hallituksen puheenjohtajan – tai oikeastaan kenen tahansa päätöksentekijän – korva, niin korva, on yllättävän keskeisessä roolissa.

Kyse ei tietenkään ole korvaelimestä sinänsä. Kyse on siitä, mistä tieto korvaan tulee ja miten se kulkeutuu päätöksentekijän ajatteluun. Voisi jopa väittää, että kysymys siitä, kuka pääsee toimitusjohtajan korvalle, on yksi organisaation tärkeimmistä strategisista kysymyksistä.

Asetelma on väistämätön. Jokaisen päätöksentekijän pöydällä on enemmän asioita kuin kukaan pystyy täydellisesti ymmärtämään. Tietoa on paljon, aikaa vähän ja epävarmuutta aina läsnä. Vain osa organisaation tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä on näkyvissä, ja niistäkin vain osan merkityksestä voi olla varma.

Siksi päätöksentekijät etsivät ympärilleen ihmisiä, joiden näkemyksiin he luottavat.

Omien havaintojeni perusteella luottamus onkin tärkein peruste sille, kenen ääni pääsee korvaan asti. Päätöksentekijä ei välttämättä etsi kaikkein tietorikkainta tai teknisesti pätevintä neuvonantajaa. Usein hän kuuntelee henkilöä, jonka arviointikykyyn, motiiveihin ja rehellisyyteen hän luottaa.

Tämä tekee toimitusjohtajan korvasta organisaation näkymättömän vallan keskuksen.

Organisaatioissa ymmärretään hyvin, että korvaan kuiskaajan rooli on merkittävä. Siksi kilpailu huomiosta on jatkuvaa. Ehkä organisaation niukin resurssi ei lopulta olekaan raha, vaihto- tai käyttöomaisuus tai edes (AI) teknologia, vaan toimitusjohtajan aito huomio.

Tilanne korostuu erityisesti silloin, kun organisaatio kohtaa muutoksia tai monimutkaisia valintoja. Kun johtaja alkaa muodostaa käsitystään tilanteesta, moni haluaa vaikuttaa siihen, millaiseksi tuo käsitys rakentuu. Jos herää liian myöhään, matka korvaan saattaa olla pitkä. Siksi taitavat korvakuiskaajat ovat liikkeellä jo ennen kuin ratkaisevat päätökset ovat pöydällä.

Samalla on hyvä muistaa, että korva kuuluu kuitenkin sen omistajalle.

Viisas johtaja ei rakenna ympärilleen vain yhtä ääntä tai yhtä näkökulmaa. Hän kuuntelee myös asiakkaita, yhteistyökumppaneita, verkostoja ja joskus jopa niitä, joiden viesti on epämukava. Monesti juuri organisaation ulkopuolelta tulevat havainnot auttavat näkemään sellaista, mitä sisältä käsin ei enää huomaa.

Ehkä johtajan tärkeimpiä taitoja ei olekaan puhuminen vaan kuunteleminen. Ei pelkästään sen kuuleminen, mitä haluaa kuulla, vaan myös sen kuuleminen, mitä pitäisi kuulla.

Lopulta jokainen meistä on joko toimitusjohtaja, korvakuiskaaja tai kuiskaajaksi pyrkivä. Se kuuluu johtamiseen. Useimmiten tavoitteemme kaikissa näissä rooleissa ovat samat: auttaa organisaatiota menestymään ja tekemään parempia päätöksiä.

Kesä tarjoaa meille kaikille mahdollisuuden harjoitella yhtä johtamisen tärkeimmistä taidoista – kuuntelemista.

Ehkä seuraavien viikkojen aikana toimitusjohtajan korva saa levätä hetkeksi organisaation ääniltä ja keskittyä laineiden liplatukseen, lintujen lauluun ja hiljaisuuteen.

Kiitos erinomaisesta kevätkaudesta. Toivotan jokaiselle kesään sopivaa äänimaisemaa ja hetkiä, joissa tärkeimmät ajatukset saavat tilaa syntyä.