Tahtotilana ketterä organisaatio? – 7 kysymystä pohdittavaksi

JYU EMBA blogi

08.05.2017

Ketteryys puhututtaa paljon. Yritykset ovat pullollaan ketteriä tiimejä, ketteriä
projekteja, ketteriä ihmisiä. Silti toistaiseksi on olemassa hyvin vähän
aidosti ketteriä yrityksiä. Koko organisaation ketteröittäminen vaatii hyvin
kokonaisvaltaista ajattelun muutosta. Harvan yrityksen kulttuuri ottaa sitä
vastaan yhdessä yössä.
 
Kyse ei ole pelkästään organisaatiorakenteista. Ei siitä, etteivätkö ketterät kykenisi
kehittämään toimintatapojaan. Ei varmasti myöskään siitä, etteikö tiimeille
löydy riittävä määrä autonomiaa ajansaatossa. Kyse on enemmänkin siitä, että
meidän on muutettava ajatteluamme siitä, mitä käsitämme organisaatiolla.

Ketterän organisaation rakentaminen lähtee parhaiten liikenteeseen siten, että haetaan luonnollisia, joustavia hierarkioita.
Organisaation rakentamisen keskipisteenä on asiakkaan ilahduttaminen ja
mahdollisuus kehittää tiimien autonomiaa. Kun organisaatiota lähdetään viemään
kohti ketteryyttä, liittyy tekemiseen paljon huolta, innostusta ja pohdittavaa,
riskinottoa siitä että asiat eivät sitten ehkä kumminkaan menekään haluttuun ja
parempaan suuntaan.
Kun päätös uuden ketterämmän huomisen tavoittelusta on tehty, liittyy tulevaisuuden
suunnitteluun paljon suuria kysymysmerkkejä.
Tässä 7 sellaista jotka kannattaa
ottaa huomioon:
  1. Mitä kannattaa hajauttaa?Lähtökohta on, että hajautetaan
    kaikki mikä on mahdollista. On kuitenkin tunnustettava, että on myös
    asioita jotka on hyvä pitää vain yhden tai harvojen varassa.
  2. Miten saadaan aikaan yhteisöllisyyttä? Ketterä johtamistapa suosii
    yhteisöllisyyttä hierarkioiden sijaan. Tulisi tunnistaa, mitä ovat asioita
    joiden ympärille yhteisöjä lähdetään yhteistyössä rakentamaan.
  3. Miten varmistetaan
    päätöksenteon läpinäkyvyys?
    Ketterä toimintatapa siirtää päätöksenteon,
    sinne missä se ei ole aikaisemmin tapahtunut. Tärkeää on varmistaa, että
    päätöksentekijöillä on riittävän moniulotteinen ymmärrys päätökseen
    vaikuttavista taustatekijöistä, mutta toisaalta myös päätökset tulevat
    kommunikoitua avoimesti kaikille osapuolille.
  4. Miten varmistetaan, että
    johtajat kantavat aidosti vastuun johtamisesta?
    Ketterä organisaatio vaatii
    uudella tapaa vahvaa johtamista, jotta tekemisellä säilyy yhteinen suunta
    ja liiketoiminnan prioriteetit toteutuvat. Myös ihmiset tarvitsevat eri
    tavalla tukea ja valmentamista arjessa, kun tehtävät eivät tule
    automaattisesti annettuina kuin aikaisemmin ja toimintaympäristökin on
    alussa vieras.
  5. Millainen palkitseminen tukee
    tavoitteisiin pääsemistä?
    Ketterässä organisaatiossa palkitsemisen tulisi
    perustua osallistumiseen. Tämä vaatii tyypillisesti nykyisten valtaan ja
    positioon perustuvien palkitsemisjärjestelmien muovaamista uuteen uskoon.
  6. Millaisia hyväksymismenettelyjä
    organisaatio tarvitsee jatkossa?
    Perinteisistä hallintamalleista nousevat
    hiearkkiset menettelytavat eivät toimi tehokkaasti tiimityöhön
    perustuvassa matalassa organisaatiomallissa. Hyvä tapa on korvata
    perinteiset hierarkkiset katselmoinnit esimerkiksi parikatselmoinneilla ja
    sparrauksella.
  7. Miten tiimien autonomiaa
    kasvatetaan hallitusti?
    Itsemääräämisoikeutta tulisi kyetä kasvattamaan
    oikeassa suhteessa, jotta tiimillä on riittävä kyvykkyys päätöksentekoon
    ja se ymmärtää mitä siltä odotetaan, jotta asiakkaiden ja liiketoiminnan
    tavoitteet täyttyvät.
Jos nämä asiat saadaan onnistumaan, hyötyinä tyypillisesti on tiimin tuottavuuden ja
työntekijöiden tyytyväisyyden lisääntyminen. Lisääntynyt läpinäkyvyys ja
mukautuminen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin parantavat asiakastyytyväisyyttä
ja sitoutumista sekä mahdollistavat arvokkaimpien tuoteominaisuuksien tuomisen
markkinoille aikaisempaa nopeammin ja pienemmällä riskillä. 
Työskentely
moniosaavissa tiimeissä laajentaa organisaationaalista osaamista ja rakentaa
luottamusta ja kunnioitusta.
 

Ja yhtälailla johdolla jää enemmän aikaa keskittyä
siihen missä he ovat parhaimmillaan: Yrityksen vision luomiseen,
priorisointiin, strategian jalkauttamiseen, työn yksinkertaistamiseen ja
fokusointiin, oikeiden ihmisten löytämiseen, yhteistyöhön ja esteiden
poistamiseen.


 

Hanna Rantonen
Resourcing manager, Solita Oy
EMBA Menestyksen Strategiat-ohjelman osallistuja

Lue myös nämä

Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen

Lue lisää

20.01.2026

Uutinen

Uutuus! EMBA Strateginen SOTE-johtaminen

Lue lisää

20.01.2026

Uutinen

Näkyvillä olevien vaihtoehtojen kapea käytävä

Lue lisää

25.11.2025

JYU EMBA blogi